Mikä on DNA ja nukleotidit?

DNA (deoksiribonukleiinihappo) on orgaaninen molekyyli, joka tallentaa tiedon, joka mahdollistaa kaikkien organismin komponenttien synteesin. Sitä voidaan verrata organismin valmistusohjeeseen. Ihmisellä suurin osa DNA:sta sijaitsee solun ytimessä. Poikkeuksena ovat esimerkiksi punasolut, mutta kaikissa muissa soluissa on sama DNA, ja soluryhmien väliset erot johtuvat siitä, mitkä tiedon osat koodataan ja luetaan. DNA on myös vastuussa periytyvyydestä, eli niistä piirteistä ja ominaisuuksista, jotka yksilöt siirtävät jälkeläisilleen.

Tämän ansiosta syljestä löydetyistä soluista voidaan tehdä tutkimus koko yksilön DNA:sta. Lisäksi yhdestä yksilöstä voidaan tietää taipumukset sairauksiin ja piirteisiin muilla sukulaisilla.

Nukleotidit ovat molekyylejä, jotka muodostavat DNA:n. DNA on itse asiassa nukleotidien polymeeri, nukleotidiketju, joka muodostaa tunnetun kaksoiskierteen. DNA:ssa on neljä erilaista nukleotidia: adeniini, sytosiini, tymiini ja guaniini. Riippuen siitä, missä järjestyksessä nämä neljä nukleotidia seuraavat toisiaan, niiden solulle välittämä tieto eroaa. Jos DNA on valmistusohje, nukleotidit ovat kirjaimia, joilla ohje on kirjoitettu.

Juuri ”SNP:t” ovat muutoksia, joissa yksi nukleotidi vaihdetaan toiseksi, esimerkiksi adeniini tymiiniksi DNA-ketjussa.